perjantai 9. elokuuta 2013

#15 Ei kiitoos

Ensimmäisen kerran tooosi pitkään aikaan minulla ei ollut talilla kivaa...

Olin tänään Tuukkalan tallilla, kokeilemassa Kellyä, vuokraponiksi. Kelly on ruunikko Saksan ratsuponi. 
Kun tulin tallille siellä oli aika paljon porukkaa, johtui varmaan siitä kun lauantaina on kisat. En ollut yhtään perillä mitä minun pitää tehdä... Kelly haettiin puolestani laitumelta jne. Lopulta pääsin harjaamaan sitä. Hoitaessa se oli aika kiltti. Paikan omistaja laittoi Kellylle suojat ja suitset, minä laitoin satulan. 
        Alusta asti minulla oli semmoinen fiilis että tästä ei tule mitään. Viimeksi kun menin Pamilla, kanssani kentällä ei ollut ketään. Nyt kentällä oli, meidän lisäksi, neljä muuta ratsukkoa. En saanut Kellyä liikkumaan yhtään mihinkään. Heidi (paikan pitäjä), sanoi että Kelly on aina tuommoinen uusilla ratsastajilla. Hän toi minulle raipan, mutta sekään ei auttanut. Annoin pohkeita ja napsuttelin raipalla, mutta kun ei, niin ei...
       Jossain välissä meni paremmin, ja sain Kellyn ravillekkin. Mutta se oli kyllä kauhean tahmainen. Yksi tyttö, joka oli vuokrannut Kellyä jo vuoden, tuli hetkeksi selkään. Hän sai ponin laukkaamaan, mutta ilmeisesti se meni aika laiskasti silloinkin. 
        
Kun nousin uudestaan Kellyn selkään, se jatkoi temppuilua. Läimäisin poni kunolla raipalla ja karjaisin sille, silloin se meni hetken nätisti. Sain sen laukkaamaankin pari kertaa oikeaan kierrokseen. Aika lailla se temppuili, mutta välillä se kulki myös kivasti. 
        Yksi tyyppi harjoitteli jotain kouluohjelmaa, siinä kentällä. Hän käytti koko kenttää. Minä + kolme muuta ratsastajaa saimme kuulla aika monta kertaa että olemme tiellä. Hän vaihtoi koko ajan suuntaa, enkä saanut mitään selkoa mitä hän teki... Mutta olinpa missä tahansa, olin tiellä.
        Lopputunnista en pystynyt enään tekemään mitään, kun samainen ratsastaja valoitti koko kentän. Jos yritin mennä ravailemaan tai laukkaamaan kentän reunoille sain niskaani vihaisia mulkoiluja. Lopulta kolme muuta ratsastajaa kyllästyivät ja lähtivät pois. Pari minuuttia mitkä tunnista olivat jäljellä seisoimme Kellyn kanssa keskellä kenttää. Ja kappas olimme siinäkin tiellä. 
        Tulin alas ponin selästä, ja toinen tyttö tuli ratsastamaan Kellyllä. Seisoin noin kymmenen minuttia pihalla, kunnes minua tultiin hakemaan. Juttelin vielä Heidin kanssa, joka sanoi että nuo tytöt kuvittelevat omistavansa koko kentän, koska ovat käyneet niin pitkään Tuukkalan tallilla. He ovat kuulemma aina ilkeitä ihmisille, jotka ovat vasta alkaneet käydä kyseisellä tallilla. 

Sain viestin tytöltä, jonka hevonen asuu myös Tuukkalan tallilla. Se on tumma, lämminverinen. Joka on vasta viisi vuotias. Menen kokeilemaan sitä ensi viikon keskiviikkona. Minä, jonka piti hankkia kiltti vuokraponi, jolla voi huoletetta hypätä ja maastoilla...

Kuvia ei taaskaan ole, koska en saanut ketään kuvaamaan.

Toivottavasti jaksoitte lukea, vaikkei kuvia olekkaan :(.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti