sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Esteleiri 2/2

Keskiviikko

Keskiviikko oli maastoilupäivä. Mentiin aamupäivällä tunti maastossa ja sitten illalla/yöllä toinen tunti myöskin maastossa. Menin molemmat tunnit Pöpöllä. Pöppö kulki maastossa ihan kivasti siihen asti, kunnes ruvettiin ravaamaan. Pidätin liikaa ja Pöppö luuli, että jää muista jälkeen, joten se pukitti ja lähti sen jälkeen ravaamaan kovaa. Minä sitten onnettomana roikuin ohjissa ja Pöppö ravasi ilman minkäänlaista kontrollia. Tuon ravipätkän jälkeen ajattelin, että en todellakaan halua mennä toista maastoa Pöpöllä. Hyvä, jos tästäkään selvitään hengissä! Seuraavaksi vuorossa oli laukka... Onneksi tässä vaiheessa tajusin, ettei ohjissa roikkuminen kannata, vaan annoin Pöpölle ohjaa ja annoin sen laukata muiden hevosten perässä. Laukka menikin ihan hyvin! Loppumaasto meni sitten paremmin kuin ajattelinkaan. Ravissa annoin Pöpölle ohjaa ja se malttoi ravata rauhassa, muiden hevosten perässä.

Maastojen välissä meillä oli muuta ohjelmaa. Vikellettiin Fantilla ja ajettiin Fede-shettiksellä. Videolla näkyy ainakin vikeltämistä.

Toisen maaston aikana satoi ikävästi. Yömaasto taisi olla aika jännittävä, myös hevosille. Ainakin Pöppö oli todella innoissaan! Ensimmäisen ravipätkän aikana Pöppö pinkoi sellaista ravurin ravia, että siellä selässä oli ihan mahdoton olla. Meidän edellä menevä Aapo ei halunnut mennä lammikon läpi vaan jarrutti ja niinpä Pöpönkin piti jarruttaa. Koska tie oli märkä ja Pöppö jarrutti nopeasti, se liukui jonkin matkaa aika hienosti. Jos tiedätte lännenratsastuksessa "sliding stop" -nimisen liikkeen, niin sillä tavalla Pöppö liukui :D! Minua kyllä vähän hirvitti, mutta selvittiin ilman kaatumista, vaikka Pöppö onkin yleensä kauhean kömpelö.

En muista laukkasimmeko tarkoituksellisesti yömaasossa, mutta toisen ravipätkän aikana Pöppö ja Aapo kyllä laukkasivat! Aapo oli vähän hidas ja jäimme jälkeen kärkiporukasta, joten hevosten oli välillä pakko laukata. Pöppöä oli todella vaikea pidellä, kun se olisi koko ajan halunnut ohittaa Aapon. Yritin keventää siellä selässä, mutta sekin tuntui mahdottomalta, kun hevonen pinkoo minkä jaloistaan pääsee. Oli kyllä todella huojentunut olo, kun pääsimme tallille. "Hätäjarru" maastoon ei olisi pahitteeksi Pöpölle. En vain tiedä minkälainen, kovempaa kuolainta en ainakaan halua!

Kuva maanantain estetunnilta. cee Jutta.

Torstai

Torstai olikin sillä tavalla erikoinen, että en mennyt molempia tunteja Pöpöllä. Aamulla meillä oli tandemtunti, ja menin sen Siirin kanssa Salmella. Salme oli ehkä vähän tyhmä valinta tandemtunnille, se kun tuppaa aina innostumaan niin paljon. Tunnilla mm. leikittiin peiliä ja väriä, ravattiin yms. Hauskinta oli ehkä kuskin vaihtaminen. Minä menin makaamaan mahalleni Salmen selkään ja Siiri kipusi ylitseni!

Toisen tunnin menin Pöpöllä. Meillä oli estetunti ja hypättiin tavallaan korkeutta, ei siis menty mitään rataa tai tehtävää. Verkattiin normaalisti ja sen jälkeen ruvettiin hyppäämään. Hyppyjä ei tullut tunilla paljoa. Korkein este minkä yli minä ja Pöppö pompattiin oli 70 cm. Pöppö vähän epäröi ennen estettä ja hidasti, mutta kun kannustin sitä, se uskalsi mennä yli. Hypystä tuli aika jäätävä, mutta yli päästiin ja puhtaasti! Esteen jälkeen Pöppö sai paljon kehuja ja taputuksia.

Muuta ohjelmaa meillä oli tallin pesemistä ja illalla leiriolymialaiset. Meidän joukkoe taisi hävitä, mutta kaikilla oli sentään hauskaa!

cee Karoliina.
cee Jutta. 

Perjantai

Perjantaina ensimäinen tunti oli leirikisoihin verryttely. Mentiin enimmäkseen sileällä verkaa ja otettiin vain pari verkkahyppyä. Toinen "tunti" olikin itse kisat. Rata oli onneksi ihan matala! Pöppö vaikutti vähän hämmästyneelle, kun se yhtäkkiä olikin yksin kentällä. Kun käskin sitä napakasti, se alkoi keskittyä, eikä vai haahuillut muita hevosia. Itse radalla meiltä tippui yksi puomi, kun en taaskaan muistanut myödätä (en koskaan muista myödätä). Muuten rata meni ihan hyvin!

Kisojen jälkeen siivosimme aitat ja oli palkintojen jako. Sattui myös "pieni" onnettomuus, yhdeltä leiriläiseltä murtui jalka. Se ei ollut kenenkään vika, hevosten kanssa kun sattuu välillä...


Loppuun vielä video:





2 kommenttia:

  1. Voi ei apua! Tuli kauhee ikävä leiriä ja kaikkia ihmisiä. Toivottavasti nähään vielä ensvuonna :)

    VastaaPoista