torstai 23. elokuuta 2018

Lainaratsulla valmennuksessa


Kouluvalmennuspostausta toisensa jälkeen. Lupaan, että seuraava postaus ei tule käsittelemään minkäänlaista valmennusta, vaan luvassa on jotain paljon jännittävämpää! Tällä kertaa paneudutaan kuitenkin viimeisimpään kouluvalmennukseen, jossa minulla ei ollutkaan ratsuna sitä tuttua ja turvallista omaa, vaan lainaratsu, jolla olin ratsastanut tasan yhden kerran aikaisemmin...


Sain lainaan Ronda-nimisen tamman Viton vielä parannellessa suuta raspauksen jäljiltä. Rehellisiä kun tässä ollaan: olin ihan hukassa koko tunnin. En ole ratsastanut pitkään aikaan millään muulla hevosella kuin Vitolla, joten vieraalla hevosella ratsastaminen oli aikamoinen shokki. Haluaisin kyllä kovasti ratsastaa enemmän muillakin hevosilla, mutta se on ollut jo pitkään vaikeasti järjestettävissä oleva asia. Kun tottuu siihen yhteen tiettyyn hevoseen, tuntuu muilla ratsastaminen todella vaikealta ja jopa vähän jännittävältä.


Valmennus aloitettiin ravaamalla kevyttä ravia kenttää ympäri. Minulla oli jo tässä vaiheessa ongelmia. En meinannut saada Rondaa liikkumaan eteen millään. Se varoi ohjastuntumaa niin paljon, että ravaamisesta ei meinannut tulla mitään. Sain vähän vinkkejä, jolloin meno parani hieman. Alettiin tuttuun tapaan tulemaan keskihalkaisijaa ravissa ja "tuomarin" päätyyn piti tehdä pysähdys. Ronda oli tässä kohtaa pätkittäin jopa ihan kiva ja pysähdykset onnistuivat ihan hyvin. Seuraavaksi otettiinkin jo laukkaa laukkaamalla ensin keskiympyrä ja sen jälkeen lävistäjä laukassa. Lävistäjällä kuului tehdä lisäys ja lyhyensivun keskellä pysähdys ravista. Laukka sujui meillä ihan kivasti joka kohdassa, mutta lisäys jäi joka kerralla ihan onnettomaksi...



Seuraava tehtävä oli loiva kiemuraura laukassa. Laukkaa ei siis vaihdettu kaarteen suuntaan vaan kaarre tultiin vastalaukassa. Kerran Ronda taisi vaihtaa laukan, mutta muuten oikea laukka pysyi kohtuu hyvin. Itse sain kommenttia siitä, että minun tulisi ratsastaa lähemmäs keskihalkaisijaa. Toiseen suuntaan laukka meinasi muutaman kerran tippua raviin, yrittäessäni ratsastaa parempia ja syvempiä teitä. Ronda suoritti kyllä koko ajan todella kivasti, mutta herkkäsuisena hevosena otti helposti vähän nokkiinsa, kun itse en osannut pitää kättä tarpeeksi tasaisena. Tästä seurasi se, ettei Ronda olisi halunnut oikein liikkua eteen tarpeeksi aktiivisesti. 



Valmentaja kysyi mikä on kaikista ärsyttävin kouluratsastusliike. Tietenkin menin vastaamaan etuosakäännökset ja arvatkaapa mitä seuraavaksi harjoiteltiin. En ole ikinä oikein oppinut ratsastamaan etu- taikka takaosakäännöksiä, eivätkä ne tälläkään kertaa sujuneet sen paremmin. Valmentaja kipusi jälleen ratsuni selkään ja näytti kuinka homma hoidetaan. En silti saanut käännöksiä sujumaan kunnolla, vaikka yritys oli kova. 


Alkutunnin sähläilyt pelasti lopputunti, jolloin mentiin keskiympyrällä ravia ja laukkaa välillä kooten ja välillä lisäten. Minusta hevosta on aina paljon helpompi työstää, kun saa ratsastaa pitkiä pätkiä, eikä välillä tarvitse kävellä. Nytkin sain ihan eri otteen hevoseen ja omaan ratsastukseeni, kun pääsin tekemään pitkää pätkää yhteen putkeen. Ronda alkoi olla ympyrällä pätkittäin jo todella mukavan tuntuinen. Se lyhensi laukkaa todella kivasti, kun pyysin ja alkoi jo vähän pehmenemään niskastaankin, kun pääsin "työskentelymoodiin" ja sain omaa ratsastustani korjattua. 


Vaikkei valmennus sujunutkaan ihan parhaalla mahdollisella tavalla, oli se silti käymisen arvoinen. Olen joka valmennuksessa hoksannut jotain uutta, välillä isompia juttuja ja välillä pienempiä, mutta yhtäkään kertaa en ole katunut valmennukseen osallistumista. Ronda oli oikein kiva hevonen, mutta kuitenkin omalla tavallaan aika vaikea ja herkkä. Oli ihanaa päästä ratsastamaan erilaisella kaverilla, vaikkei Vitoa kyllä voita mikään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti