perjantai 28. syyskuuta 2018

Juuri tällainen kesän kuului olla


Kaksi ulkomaanmatkaa, kaksi muuttoa, kaksi työpaikkaa, kaksi yötä tallilla, ylioppilasjuhlat, ajokortti, auto, uusia ystäviä vanhoja unohtamatta, festarit, piknik, suppailua, perhe, oopperajuhlat, viiden aamuja, vuosipäivä Viton kanssa, maastoilua kavereiden kanssa, uittamista, laukkaa pellolla ilman satulaa, estetreenejä, kouluvalmennuksia, kaulanaruilua, mekkokuvia, hevoshommia ulkomailla, uusilla hevosilla ratsastamista, jäätelöä, boolia, vadelmapiirakkaa, uimista ja mitäköhän vielä...

Kesäni alkoi vähän etukäteen jo toukokuussa, kun kirjoitukset olivat vihdoin ohi ja kesäloma alkoi. Muutettiin Viton kanssa jo huhtikuussa Savonlinnaan, mutta kesän lasken alkaneeksi vasta minun ja äitini Samoksen-reissusta, jonka teimme toukokuussa. Matka oli aivan ihana! Rakastuin Kreikkaan. Sen kauneuteen, lämpöön, mereen, tunnelmaan, väreihin. 

Kesäni lasken loppuneeksi toiseen ulkomaanmatkaani, jonka tein elokuun lopulla. Matkustin Saksaan, jossa pääsin tutustumaan hevoskulttuuriin vähän isomman maailman tapaan. Olin viikon Wangelsissa myyntitallilla, jossa pääsin näkemään, kokemaan ja ennen kaikkea oppimaan niin paljon uutta. Lensin myös ensimmäistä kertaa yksin ja valvoin käytänössä koko yön kotimatkani kestäessä yli 20 tuntia.

Näiden kahden matkan välissä ehdin tehdä vaikka ja mitä! Olin koko kesän töissä, joten se verotti luonnollisesti suuren osan vapaa-ajastani. Viihdyin uudessa työpaikkassani kuitenkin todella hyvin, kiitos ihanien työkavereiden! Sain töistä niin hyviä ystäviä, että vietin aikaa heidän kanssaan myös työaikojen ulkopuolella: synttäreillä, jatkoilla, kahveilla. Vanhoja kavereitani näin ihan liian vähän kesän aikana. Kaikkien aikataulujen mennessä koko ajan ristiin, piti ilo ottaa irti niistä kerroista, kun onnistuimme näkemään toisiamme. Onneksi nämä ihmiset ovat niitä, joiden kanssa voi olla aina omaitsensä, vaikkei heitä olisikaan nähnyt vähään aikaan.

Viton kanssa puoli kesää meni hammasongelmien kanssa painiessa, mutta oli meillä silti hauskaa! Päästiin hyppäämään viikottain, treenaamaan tosissaan kouluvalmennuksien parissa, uimaan, maastoilemaan, kaulanaruilemaan ja viettämään muutenkin aivan ihanaa kesää ihanien tallikavereiden kanssa. Tätä tallia tulee kyllä ikävä. Kaikki vain toimi juuri niin kuin kuuluukin ja aina vähän paremminkin.

Yksi kesän isoista tapahtumista oli ylioppilasjuhlat heti kesäkuun alussa. En yleensä tykkää isoista juhlista, mutta nämä ylppärit olivat kyllä hauskat! Ne olivatkin pienet ja rennot: juuri sellaiset kuin halusinkin. Heinäkuussa sain ajokortin ja parin viikon päästä siitä auton käyttööni. Vaikka kaikki nauravatkin autolleni, on se minun mielestäni todella hieno. Ei mikään massabemari vaan vuoden -96 toyota. Siinä on asennetta :D

Vaikka kesääni mahtui isoja tapahtumia ja paljon uusia asioita, olivat silti ne pienet ja arkisetkin hetket niitä, joista nautin kaikista eniten. Äitini kanssa vietetty aika mökillä suppaillen, siskon luona nukkuminen ja vadelmapiirakan syöminen, mummon luona käyminen... Minulla on aivan ihana perhe.
Sama juttu ystävieni kanssa. Tämän vuoden festarikokemukseni ei ollut mikään kaikista parhain, mutta onneksi olin matkassa ystäväni kanssa. Heihin voin luottaa. 

Mikään ei tietenkään ole aina pelkästään ihanaa. Myös tähän kesään mahtui muutama tapaus, jotka olisin mieluusti voinut jättää välistä, mutta selvisin niistä ja kaipa se tekee minusta vahvemman. Pällimmäisenä mieleeni jäi kuitenkin ihana kesä: niin tapahtumatäytteinen ja kokemusrikas.


Linkkejä kesän päivittelyihin:

Samoksen videot: Video 1 ja Video 2


Ylioppilasjuhlat -postaus




Tallilla yötä -videopostaus


Myös instagramistani löytyy paljon materiaalia kesältä: @pre.vivido

2 kommenttia:

  1. Siis wau! Sun kesä kuulostaa kyllä mahtavalta ja ikimuistoiselta! 😊 Pakko kysyä, kuinka sä päädyit tuonne ulkomaille tallille? Olen myö haaveillut ulkomaille lähtemistä jonkin tallin vuoksi, mutten tiedä, mistä niitä talleja kannattaisi etsiä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! Sitä se todella olikin😍

      Ulkomaille pääsin valmentajan kautta. Varmasti parhaiten pääsee suhteilla ja on kaikista luotettavintakin, kun ei mene ihan ”sokkona” vieraaseen paikkaan. Kirjoittelen varmasti ihan oman postauksen tuosta reissusta, jos joskus vain ehtisin☺️😂

      Poista