keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Viisi vinkkiä ylioppilaskirjoituksiin


Eikös kohta ole aika, jolloin tämän kevään abiturientit jäävät lukulomalle valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin? Kirjoitin itse viime keväänä ylioppilaaksi ja muistan, kuinka paljon kirjoitukset jännittivät ja stressasivat silloin. Jos joku tätä lukeva on nyt siinä stressavassa tilanteessa, että muutaman kuukauden päästä olisi edessä jonkin reaalin kirjoitukset, kannattaa lukea nämä vinkit läpi. 

Meinasin ensin kirjoittaa tämän postauksen kaikkien aineiden näkökulmasta, mutta lähemmän tarkastelun jälkeen tajusin, ettei minulla riitä tarpeeksi vinkkejä muuhun kuin psykologian realiin valmistautumiseen. Suurinta osaa vinkeistä voi kuitenkin varmasti soveltaa myös muihin reaaleihin tai vaikka pääsykokeisiin valmistautumiseen. Itse kirjoitin näillä vinkeillä psykologiasta E:n ja muistaakseni se jäi muutamaa pistettä vajaaksi L:stä. Kaikkien mielestä oma koe on varmasti se kaikista hankalin, mutta ainakin omasta mielestäni kevään 2018 koe oli oikeasti hankala verrattuna esimerkiksi edeltävän syksyn kokeeseen. 


1. Kääntökortit:

Tämä on ihan paras mahdollinen tapa oppia käsitteitä ja tutkijoita/tutkimuksia: toiselle puolelle korttia kirjoitetaan käsite ja kääntöpuolelle selitys. Itse tein näitä myös tutkijoiden nimillä eli toiselle puolelle kirjoitin nimen ja toiselle puolelle tutkimuksen tai teorian, jota kyseinen henkilö edusti.  Itsehän olin sen verran laiska, että opettelin tutkijoiden nimistä vain sukunimet, mutta sekin oli parempi kuin ei mitään. Näissä kaikista tärkeintä on kirjoittaa omin sanoin, eikä kopioida suoraan kirjasta, koska ulkoaopettelemalla ei lopputulos ole todellakaan yhtä hyvä kuin oikeasti asioita käsittelemällä. Näitä kortteja kun ei hävitä, voi niitä käydä läpi uudestaan ja uudestaan, kunnes kaikki käsitteet ja nimet ovat hallussa. Itse käytän tätä tekniikkaa nytkin lukiessani kauppakorkean pääsykokeisiin ja en voi muuta kuin oikeasti suositella.

2. Tutkijoiden ja tutkimusten tunkeminen kaikkialle:

Etenkin psykologia on aineena sellainen, että siitä on vaikea kirjoittaa tieteellistä vastausta. Vastauksesta tulee helposti ympäripyöreää ja mihinkääperustamatonta mututietoa, josta ei luonnollisesti pisteitä paljoa heru. Meille painotettiin kertauskurssilla, että kaikki mitä vastauksessa väittää, pitää perustella jollakin teorialla tai tutkimuksella. Itse tungin kirjoituksissa tutkijoita ja teorioita ihan joka väliin, sellaisiinkin johon niitä oikeasti sai tunkemalla tunkea ja se selvästi kannatti. Tiedän, ettei se tunnu yhtään luonnolliselta ja voi olla todella vaikeaakin, mutta kannattaa oikeasti yrittä, koska se toimii takuuvarmasti. Trust me, tunkekaa tutkimuksia kaikkialle!

3. Vanhojen yo-kokeiden tekeminen:

Tätäkään en varmasti olisi tajunnut, jos emme olisi kertauskurssilla keskittyneet vain ja ainoastaan vanhoihin tehtäviin vastaamiseen. Kun tutustuu etukäteen tehtävätyyppeihin, ei itse kokeessa pitäisi tulla minkäänlaista shokkia siitä, miten erilaisia yo-kokeiden kysymykset voivat olla verrattuna kurssikokeiden kysymyksiin. Yo-kysymykset ovat etenkin psykologiassa usein todella soveltavia, joten kysymyksiin vastaaminen saattaa olla alkuun hankalaa, etenkin jos on tottunut selkeisiin kysymystyyppeihin, joista huomaa heti mitä vastaukselta haetaan. Itselläni oli aikamoinen opetteleminen tässä, koska en ole koskaan ollut hyvä tekemään tehtäviä, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta. Vanhojen yo-kokeiden tekeminen kuitenkin kehitti sen verran, että itse kirjoituksissa nämä tehtävät eivät tulleet yllätyksinä ja niihinkin osasi vastata. Esseemuotoisia tehtäviä harjoitellessa ei muuten aina tarvitse kirjoittaa kokonaista esseetä, vaan voi esimerkiksi listata olennaisia asioita ranskalaisilla viivoilla ja kirjoittaa vain esseen aloituksen ja lopetuksen.

Täältä löytyy: vanhoja ylioppilaskokeita harjoiteltavaksi. 

4. Jyrki Rossin videot:

Kun kaikki muut keinot on käytetty, on aika turvautua Jyrki Rossin videoihin, haha. No ei vaan, Rossin YouTube-kanava kannattaa oikeasti ottaa seurantaan, etenkin jos on kirjoittamassa psykologiaa. Silloin kun itse valmistauduin kirjoituksiin, löytyi kanavalta videoituna kertauskurssien oppitunteja psykologiasta, mutta muistaakseni myös joistakin muistakin aineista. Nyt nopean vilkaisun jälkeen kanavalla näyttää olevan vanhojen oppituntivideoiden lisäksi paljon uutta materiaalia mm. ihan oikea videokurssi. Kannattaa edes vilkaista näitä videoita, koska ainakin itse opin paljon niitä kuuntelemalla. Video on myös kätevää laittaa pyörimään ja kuunnella samalla kun on esimerkiksi lenkillä ja mikä parasta, ei videoiden katsominen maksa mitään.

Klikkaa tästä: Jyrki Rossin kanavalle. 


5. Vapaa-aika:

Viimeinen, mutta oikeasti ehkä tärkein vinkki, jota ei missään nimessä saa unohtaa: vapaa-ajan pitäminen. Itse pääsin rentoutumaan opiskelun lomassa parhaiten tallilla ja hevosen selässä. Keväällä lupasin itselleni olla ottamatta stressiä hevoseni liikutuksesta, koska stressiä oli jo tarpeeksi tulevien kirjoitusten takia. Koko viime kevät lähinnä maastoiltiinkin Viton kanssa, koska koin sen parhaaksi tavaksi rentoutua ja liikuttaa hevosta, ottamatta siitä stressiä. Kannattaa siis etsiä itselleen jotakin vastapainoa jatkuvan opiskelun rinnalle, vaikka siihen kuluisikin aikaa, jota voisi käyttää opiskeluun. Itse ainakin huomasin, että on paljon tehokkaampaa opiskella vähemmän aikaa ja käyttää sitä aikaa myös harrastuksiin kuin yrittää opiskella mahdollimman monta tuntia tekemättä mitään muuta. Ei kannata olla liian vaativa itselleen: kaikki kokeet voi aina uusia, jos ne eivät ensimmäisellä kerralla mene nappiin. 


.
.
.

Ei muuta kuin tsemppiä kaikille tänä keväänä kirjoittaville ja onnea niille, joilla tämä koitos on jo ohi, haha!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti